Siirry pääsisältöön

Haavekuva terveestä parisuhteesta

Olen niin herkkä, että en usko löytäväni kumppania, jolta tämä sama herkkyys löytyy. Kun on itse erityisherkkä ja sitä helposti päätyy tilanteeseen missä huomaa olevansa suhteessa normaaliherkän kanssa, joka ei välttämättä ole herkkä laisinkaan. Silloin joutuu usein loukatuksi ja suhde tuottaa enemmän kärsimystä kun onnellisuutta. Se hetki kun huomaa, että ei äyskäröinniltään ehdi soutamaan kannattaa erota. Juuri nyt on olo ettei halua taas asettaa itseään sinkkumarkkinoille satutettavaksi ja sydäntä särjettäväksi.

1.jpg

Tunnen ja aistin niin voimakkaasti henkisen ilmapiirin ja muiden mielialat, että pelkään ahdistuvani liikaa jos kumppanilla sattuukin olemaan huonopäivä ja tämä purkaa sen minuun. Tämä tunnelmien aistiminen ja niiden vaikutukset minussa on niin sietämätöntä. Jos puolisolla on agressiivinen ja ärtynyt olo se vaikuttaa minunkin olooni ahdistaen ja joudun olemaan varuillani. Oli tämä tunne toisessa mikä tahansa, sen aistii ja se vaikuttaa tunteisiin heti.

Suhteessa pitäisi olla enemmän hyviä hetkiä kuin huonoja. Silloin huonoilla ei ole merkitystä. Mutta kun huomaa, että arki on suurimmaksi osaksi paskaa ja siellä täällä miellyttäviä hetkiä...No tiedättehän te. Onneksi onni tulee sisältä eikä ulkoapäin, eikä parisuhteessa eläminen ole mikään mitä pitäisi lähteä tavoittelemaan. Nyt kun on ollut pelkästään suhteissa ja onneton voin hyvin maalata tulevaisuuteni sinkkuna ja onnellisena. Nyt sitä vasta on tajunnutkin miten paljon itsenäistä omaa aikaa kaipaa.

Sitä haluaisi suhteelta jotain mitä ei välttämättä ole olemassa. Jotain mitä toivon, että parisuhteessa olevilla ystävillä on. Olisi kamalaa kuvitella, että kavereiden suhteissa täytyy olla jotain mätää kun itse olen epäonnistunut parisuhteeissa enkä ole päässyt elämään terveessä parisuhteessa. Minulle on muodostunut tietyt kriteerit parisuhteelle josta ei kenenkään pitäisi joutua suhteessa tinkimään. 

Kaipaan suhteelta arvostusta ja rajojen kunnioitusta, intohimoa ja kemiaa sekä ehdotonta rakkautta. Suhteessa on oltava läheisyyttä ilman, että sitä tarvitsee pyytää. Haluan suhteessa tulla kuulluksi ja ymmärretyksi sekä olla samoilla aaltopituuksilla. Minun täytyy saada olla oma itseni, ilman toisen häpeää ja manipulointia. 

Ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa annan rakkaudelle mahdollisuuden, mutta nyt enemmän kuin koskaan haluan olla yksin. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Blogin esittely

Kaikkein vaikeinta minulle on kirjoittaa julkaisukelpoista esittelyä. Miksikö? Koska en edes tiedä kuka olen. Minulla ei ole harmainta tai minkään muun väristä aavistustakaan miten esittely kuuluisi kirjoittaa, joten aloitan kertomaan millä aihealueella blogini sisältö liikkuu. Tekstin tuottaminen itsestäni oli minulle ennen haastavaa. Nyt olen ajautunut elämässä pisteeseen, joka saa minut kyseenalaistamaan asioita.  Olen nuoresta iästä huolimatta vaikeiden elämäntapahtumien ja -muutosten myötä tullut kriisiin ja ajatuksia alkaa virtata päähäni. Kadotin palan itsestäni aina jokaisen elämänmuutoksen polulle ja nyt lähden kokoamaan itseäni pirstaleista. Menneisyyteni on täynnä haamuja, jotka haluaisin jo päästää kummittelemasta tuonpuoleiseen. Minun täytyt saada purkaa ajatukset sanoiksi ja selvittää miksi oikeasti olen edes olemassa. On aika alkaa hoitamaan omaa sielua, tutkia omia tarpeita ja löytää kadonnut intohimoni, eheytyä ja parantua, opetella tuntemaan itseni paremmin ja us

Ahdistus- ja paniikkihäiriö sekä pakko-oireet

Miten paniikkihäiriö, ahdistus ja pakko-oireet ilmenee?  MONILLA VOI OLLA ENNAKKOLUULOJA AIHEESTA JA MONELLE SE VOI OLLA JOPA TÄYSIN TUNTEMATON. HALUAN KERTOA MITEN JÄNNITTÄMINEN MINUSSA ILMENEE AHDISTUKSENA JA SEN TUOMINA OIREINA.  Ulospäin vaikutan ihan tavalliselta naiselta. Päältäpäin katsottuna kenenkään on mahdoton tietää millaisia oireita minulla on . Ihmisillä on tapana komentoida oudosti tai huonosti käyttäytyviä ihmisiä hulluiksi ja mielenterveyshäiriöisiksi, vaikka heillä ei olisi mitään oireita saati diagnoosia. Siinä samassa he laittavat samaan kategoriaan kaikki mikä kuuluu mielenterveyshäiriöiden alle oli se sitten vaikea psykoosi tai lievä masennus. Sama kuin laittaisi flunssan ja syövän samaan kategoriaan. Joka tapauksessa kirjoitukseni tarkoitus on kertoa avoimesti oireista ja tuoda ymmärrystä typerien letkautusten heittelijöille sekä olla vertaistukena muille samaa kokeville tai kokeneille.  Jännitän paljon kaikenlaisia asioita. Jos kyseessä ei ole rut

Ylireagoiva hankala ämmä

"Miksi aina ylireagoit?"  Näitä lauseita usein olen kuullut elämäni aikana kun olen loukkaantunut. Olenko vain ylianalysoinut tilanteen ja onko kaikki vaan minun pääni sisällä? Olenko tulossa hulluksi? Kyse ei ole kuvitelmasta tai tyhmyydestä. Se on herkkyyttä. Se on intuitio. Olen pikkuhiljaa alkanut luottaa kuudenteen aistiini ja huomannut, että onhan se loppupeleissä aina pitänyt paikkansa, vaikka olisin saanut hankalan ihmisen leiman. Vaikeinta on, etten halua vaikean ihmisen leimaa ja oman arvoni kustannuksella olen kiltti muille. Haluan hyväksyntää. "Älä ole tuollainen. Älä viitsi. Älä ole hankala."  Olen vasta pari vuotta opetellut puolustamaan rajojani. Ennen sanoin kaikkeen kyllä. Olin vaikeassa parisuhteessa, jossa ei riittänyt sana "ei", vaan kaikki piti perustella. Jatkuva itsensä puolustaminen ja perusteleminen oli väsyttävää, suorastaan uuvuttavaa. Lopulta jatkuva rajojeni maahan polkeminen sai oloni tuntumaan pieneltä ja turhalta. S