HÄVETTÄÄ MYÖNTÄÄ, MUTTA TUNNEN OLONI USEIN UHRIKSI. Jossain määrin olen pitänyt itseäni uhrina monissa tilanteissa mm narsismin uhrina, kiusattuna ynnä muissa elämän myrkyllisissä suhteissa. Häpeän sitä, että ajattelen näin, sillä osa minusta ajattelee myös sitä toista osapuolta, joka on myös jonkun uhri jonka vuoksi hänestä on tullut sellainen kun on. Se millaisen kasvatuksen on saanut ja miten vanhemmat on sukupolvelta toiselle opettaneet miten kuuluu toimia ja kohdella ihmisiä. Ne opitut mallit on kallisarvoisin perintö mitä koskaan saamme. Ei mikään varallisuus tai muukaan perintö vaan se miten meidät kasvatetaan. Valitettavasti joillakin tämä perintö on kieroutunut ja arvoton. Onneksi tätä sosiaalista "varallisuutta" voi kerryttää aikuisena ihan itse eikä tarvitse olla sosiaalisen perinnön varassa. JOKAINEN ON VARMASTI KUULLUT JOSKUS NEUVOJA ANTEEKSIANNOSTA. SE ON LAIHA LOHTU KUN MONESTI SAMASSA YHTEYDESSÄ EI KERROTA MITEN SE TEHDÄÄN. EN OSAA ANTAA ANTEEKSI.

Miten paniikkihäiriö, ahdistus ja pakko-oireet ilmenee?  MONILLA VOI OLLA ENNAKKOLUULOJA AIHEESTA JA MONELLE SE VOI OLLA JOPA TÄYSIN TUNTEMATON. HALUAN KERTOA MITEN JÄNNITTÄMINEN MINUSSA ILMENEE AHDISTUKSENA JA SEN TUOMINA OIREINA.  Ulospäin vaikutan ihan tavalliselta naiselta. Päältäpäin katsottuna kenenkään on mahdoton tietää millaisia oireita minulla on . Ihmisillä on tapana komentoida oudosti tai huonosti käyttäytyviä ihmisiä hulluiksi ja mielenterveyshäiriöisiksi, vaikka heillä ei olisi mitään oireita saati diagnoosia. Siinä samassa he laittavat samaan kategoriaan kaikki mikä kuuluu mielenterveyshäiriöiden alle oli se sitten vaikea psykoosi tai lievä masennus. Sama kuin laittaisi flunssan ja syövän samaan kategoriaan. Joka tapauksessa kirjoitukseni tarkoitus on kertoa avoimesti oireista ja tuoda ymmärrystä typerien letkautusten heittelijöille sekä olla vertaistukena muille samaa kokeville tai kokeneille.  Jännitän paljon kaikenlaisia asioita. Jos kyseessä ei ole rut