Siirry pääsisältöön

Älä pyydä olemassaoloasi anteeksi

Olin viime kesänä eräänä aamuna tulossa kaupasta kotiin ja kävellessäni verkkaiseen tahtiin, joku tuli takaa taluttaen pyörää ja kyseli suuntaohjeita pyydellen runsaasti anteeksi. Neuvoin oikean suunnan ja reitin. Hän vielä kiitteli ja pahoitteli.  Sanoin, että saahan sitä kysyä. Hän vielä pahoitteli, että tuli siihen pyörän kanssa häiritsemään ja talutti vierellä. 
Tunnistin tästä itseni aivan täysin. Olen tuntenut paljon syyllisyyttä siitä, että olen ihmisille taakaksi. Varsinkin jos joutuu pyytämään apua. Tulee olo, etten ole ansainnut apua. Edellisessä suhteessa oli paljon tilanteita, joista tunsin syyllisyyttä toisen kommentoidessa ankaraan sävyyn ja tuntui kuin en olisi osannut tehdä mitään oikein. Monesti löysin itseni pyytelemästä anteeksi. 
Huomasin pyöräilijän painivan samojen ongelmien kanssa ja hän jäi hetkeksi juttelemaan. Kuten olin arvellut, hänelläkin oli mielenterveyden kanssa ongelmia. Olimme samassa veneessä. Lähtiessään jatkamaan matkaa hän vielä pahoitteli vuolaasti. Totesin, ettei hänellä ole mitään anteeksipyydettävää ja rohkaisin pitämään puolensa. Toivottavasti hänelle tuli edes hieman arvokkaampi olo. 

Keräsin matkalla kotiin kukkia maljakkoon ja mietiskelin miten hämmentävää oli olla anteeksipyytelyjen kohteena. Olen aina ollut se joka pyytelee anteeksi. Olen pyydellyt anteeksi varmuuden vuoksi jo ennen kuin ihminen ehtii loukkaantua. Tämä kohtaaminen avasi silmiä paljon. Mietin olenko pyytänyt turhista asioista anteeksi suotta. En kokenut pyöräilijää millään lailla taakaksi tai häiriöksi. Ehkä minunkaan ei pitäisi tuntea niin suurta arvottomuutta kaikesta ja olettaa ihmisten loukkaantuvan.  Jospa koittaisin olla viljelemättä anteeksi sanaa niin paljon. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ahdistus- ja paniikkihäiriö sekä pakko-oireet

Miten paniikkihäiriö, ahdistus ja pakko-oireet ilmenee?  MONILLA VOI OLLA ENNAKKOLUULOJA AIHEESTA JA MONELLE SE VOI OLLA JOPA TÄYSIN TUNTEMATON. HALUAN KERTOA MITEN JÄNNITTÄMINEN MINUSSA ILMENEE AHDISTUKSENA JA SEN TUOMINA OIREINA.  Ulospäin vaikutan ihan tavalliselta naiselta. Päältäpäin katsottuna kenenkään on mahdoton tietää millaisia oireita minulla on . Ihmisillä on tapana komentoida oudosti tai huonosti käyttäytyviä ihmisiä hulluiksi ja mielenterveyshäiriöisiksi, vaikka heillä ei olisi mitään oireita saati diagnoosia. Siinä samassa he laittavat samaan kategoriaan kaikki mikä kuuluu mielenterveyshäiriöiden alle oli se sitten vaikea psykoosi tai lievä masennus. Sama kuin laittaisi flunssan ja syövän samaan kategoriaan. Joka tapauksessa kirjoitukseni tarkoitus on kertoa avoimesti oireista ja tuoda ymmärrystä typerien letkautusten heittelijöille sekä olla vertaistukena muille samaa kokeville tai kokeneille.  Jännitän paljon kaikenlaisia asioita. Jos kysee...

Joskus ystävyys päättyy

MONILLA ON VARMASTI LAPSUUDENYSTÄVIÄ JA USEAMMILLA IHMISSUHDE YSTÄVÄÄN KESTÄÄ LÄPI ELÄMÄN. YSTÄVYYSSUHDE ON MONESTI PIDEMPI KUIN PARISUHDE JA ERO YSTÄVÄSTÄ VOI OLLA YHTÄ KOVA PAIKKA KUIN ERO SUHTEESTA. Ystävyksillä saattaa elämä viedä niin eri suuntiin, että lopulta huomaa, ettei tämän kanssa enää olekaan yhteistä. Siinä vaiheessa sitä pohtii miten ennen oltiin kun paita ja peppu, mutta jotain on muuttunut. Elämäntilanteet ja tavat elää poikkeavatkin toisistaan huomattavasti, eikä enää ole niin läheinen kuin ennen. Tällainen ystävyys saattaa hiipua pikkuhiljaa ja huomaa löytäneensä itsensä toisesta seurasta. Tämä kaikki tuntuu luonnolliselta eikä satuta tunteita. Se jättää mukavia muistoja ihmisistä. Sitten on myös niitä ystävyyksiä, jotka katkeavat yllättäen. Tulee anteeksiantamattomia konflikteja. Siihen liittyy paljon negatiivisia, mutta myös positiivisiakin tunteita. Harvoin minulla on kenenkään kanssa riitaisaa ja vältän näitä tilanteita. Ehkä juuri tää kiltteys on alti...

Aikaa itsetutkiskelulle

MISTÄ LÖYTYY AIKAA ITSETUTKISKELULLE? Kaikessa kiireessä ja sen tiimellyksessä ei ole ehtinyt miettimään omaa elämää ja toimintaa. On keskittynyt niin paljon muiden hyvinvointiin ja en ole osannut antaa huomiota itselleni. Koko aika on mennyt siihen, että yrittää pysyä muiden tahdissa tässä kiireisessä maailmassa. ITSETUTKISKELUKO ITSEKÄSTÄ Myös puheet itsekkyydestä ja itsekeskeisyydestä ovat vaikuttaneet siihen, että huomioni vaeltaa aina muualla kuin itsessä. En ole halunnut antaa lupaa ajatella itseääni. Kuitenkin olen ymärtänyt, että ei itsensä ajatteleminen ole pois muiden huomioimisesta, vaikka monet niin kuvittelevatkin. Kun ihmiset puhuvat, että ompa itsekästä ja käskee ottamaan pään pois perseestä ja ajattelemaan muitakin, niin siitä syyllistyy eikä halua antaa pienintäkään ajatusta itselleen. Nämä asiat vaan halutaan nähdä vastakkainaseteltuna, vaikka todellisuudessa siitä ei ole kyse. En ihan käsitä miksi ei voisi olla empaattinen ja muut huoioon ottava ja...