Kusaamistarina

Monella on jo alkanut koulu ja pian alkaa minullakin. Valtavaa pelkoa ja jännitystä on aiheuttanut kiusaamisesta kumpuavat traumat, jotka tuo tullessaan ahdistusta koulun aloittamisesta. Pelkään, että minut otetaan taas silmätikuksi. 

Ei kai se haittaa jos yhden vitsin heittää? No kyllä se vaan haittaa. Kiusaamista ei voi naamioida vitsiksi. Tämä pikku pilkka voi olla kiusatulle se viimeinen piste iin päälle joka katkaisee kamelin selän ja johtaa pahimillaan jopa itsemurhaan. Ehkä se on sinulle vain pieni vitsi. Kiusatulle se saattaa olla yhden päivän aikana jo kahdestoista kiusaamiskokemus, muiden samalaisten päivien joukossa. Tämä postaus kertoo oman kiusaamistarinani ja millaisia vaikutuksia kiusaamisella on.

KIUSAAMALLA PILATAAN TOISEN IHMISARVO, ITSETUNTO, KOSKEMATTOMUUS SEKÄ KIELLETÄÄN MAHDOLLISUUS NORMAALEIHIN IHMISSUHTEISIIN. 

Kiusaaminen alkoi päiväkodissa huulirasvan pakko syömiseellä ynnä muulla pakottamisella ja jättämällä ulos leikeistä. Hoitajat jopa unohtivat olemassaoloni ja jäin monissa tilanteissa yksin. Olin jo tällöin kuin näkymätön tauti muille, jota ei tarvinnut ottaa huomioon. Tätä kiusaamista jatkui koko ala-asteen fyysisenä ja henkisenä. Ehkä ei tulleet ajatelleeksi, että harmittomiksi hassutteluksi naamioitu kiusaaminen voisi olla väärin.

Kas kun varastaminen, huutelu, kamppaaminen ja töniminen, porukasta eristäminen, pakoon juokseminen kuin sukupuolitautia, nimeni lausuminen kuin kirosana, jekut ja jäynät, minun syyksi laittaminen, sekä nimittely ei ole minua naurattanut. Liikuntatunneilla olin viimeinen joka valittiin joukkueeseen. Siinä sitten joukkueet tappeli kuka joutui ottamaan minut joukkueeseen. Koulusta olisi ollut mukava lähteä suoraan kotiin ilman estelyjä ja kotimatkoilla jahtaamista ja huutelua.

Yläasteella kiusaaminen oli henkistä eristämistä, nauramista aina kun kävelin ohi, ivallisia katseita ja juoruja. Rinnakkaisluokkalaiset nauroivat vaatteilleni. Sekin joka oli ollut vielä ala-asteella ihan neutraali minua kohtaan. Yksi erityisesti otti minut silmätikuksi ja piinasi minua koko peruskoulun aukoen sarkastisesti päätään joka asiasta. Ei onneksi ollut samalla luokalla enää yläasteella, mutta samoja valinnaisaineita oli.

Ammattikoulussa ulkopuolelle jättäminen ryhmätöistä ei tuntunut hyvältä. Lukihöiriötäni pilkattiin kun en osannut silmäillä tekstiä. Parityöskentelyssä olin yksin kun yksi kopla oli kolmestaan, että ei tarvitse minun kanssa olla. Opettaja ei puuttunut vaan haukkui vasikaksi. Luokkatoverit olivat ilkeitä ja minua käskettiin tappaa itseni.

Toisessa erikoisammattitutkinnossa oli mukavaa porukkaa. Johtunee varmaan siitä, että luovat ihmiset monesti kokevat yhteenkuuluvuutta ja on helpompi olla oma itsensä suvaitsevassa porukassa. Ainoastaan yhden kurssin opettaja otti minut silmätikuksi, koska häntä häiritsi oma-alotteisuuteni ja hänen tyylistään poikkeavat ideat. Suunnitellessani työni oman näköiseksi se ei kelvannut. Piti tehdä opettajan tyyliin sopiva ratkaisu. Minusta työstäni tuli epäonnistunut juuri sen takia, mutta opettaja oli tyytyväinen. Loput päätinkin tehdä itseäni varten enkä hänelle. "Ei noin, ei tuolla tavalla, tuosta ei kyllä tule valmista tuolla tekniikalla, teet väärin, anna kun minä näytän. "Oho vau siitähän tulikin kiva. Eipä olisi uskonut." Jatkuva taitojeni vähättely sai minut uskomaan, ettei omiin kysyihin kannata luottaa. 

Luottamus on täysin mennyt opettajiin, kuraattoreihin ynnä muihin auktoriteetteihin, jotka männä vuosina pahimmillaan itse olivat mukana kiusaamisessa tai kielsivät sen olemassaolon kääntämällä selkänsä tapahtumille. Puuttumattomuus kiusaamiseen on sen hyväksyntää. Ei ole neutraalia keskitietä. Joko on sitä vastaan tai hyväksyy sen. Opettajien ollessa sitä mieltä, että pitäisi vaan siedättyä ja mennä porukkaan. Ikään kuin kiusaamisen kohteena oleminen olisi oma vika. Rivien välistä ymmärsin "Mitäs olet niin erilainen. Koittaisitpa olla kuin muut ja sopeutua" Kappas kun ei halua mennä tarjolle kiusattavaksi, vaan päinvastoin silloin haluaa olla mahdollisimman näkymätön. Opettajat lopettakaa kiusattujen syyllistäminen ja kiusaajien paapominen ja suojeleminen. 

Satunnaisesti eri työpaikoissa myös esiintynyt kiusaamista, mutta enimmäkseen syrjintää jättäen porukan ulkopuolelle.

Työelämässä minusta on levitetty esimiehelle juoruja jotka eivät pidä paikkansa. Sen seurauksena esimies tuli huutamaan minulle täyttä kurkkua, eikä minulla ollut aavistustakaan miksi hän huusi minulle. Eräässä työpaikassa työkaveri jutteli asiakkaille, mutta asiakkaiden lähtiessä vetäytyi pois ja oli kuin eri ihminen, eikä vastannut kun hänelle yritti juttella. Koin tässä työssä päivittäistä ikärasismia ja silmienpyörittelyä ollessani 10 vuotta nuorempi vasta valmistunut. Yhdessä työpaikassa olin se ulkopuolinen, joka jäi töihin kun muut lähtivät lounaalle. Olihan jonkun jäätävä. Usein söin yksin.

Kiusatessa ehkä kuvittelee(tai en tiedä mitä kuvittelee. Vaikea asettua heidän asemaan), että ei yksi huumorin piikkiin laitettu vitsi toisen kustannuksella varmaa haittaa. Jos kiusaisi vaan yhden kerran ja jättäisi sen jälkeen rauhaan. Eipä tule monelle mieleen, että ei ole välttämättä päivän ainoa kiusaaja. Kun kiusaajia on useampi eri ympäristöissä, ei missään koe olevansa hyväksytty ja turvassa. Silloin elää pelossa koko päivän. Ei pelkästään koulussa vaan muösyöa vapaa-ajalla. Josko nämä pienten harmittomien vitsien heittäjät haluaisi tietää mitä tästä seuraa.

KIUSAAMISEN SEURAAMUKSET OVAT TUHOISAT. ITSESSÄNI SE ON AIHEUTTANUT SEURAAVANLAISTA JÄLKIPYYKKIÄ.

• Arvottomuus eli tunne siitä, että ei ole samaa ihmisarvoa kuin muilla
• Ahdistus
• Itsensä vääränlaiseksi ja kelpaamattomaksi kokeminen
• Itsensä häpeäminen
• Ulkopuolusuuden tunne
• Sosiaalisten taitojen puutteellinen kehitys
• Epävarmuus omista kyvyistä
• Syyllisyys itsensä hemmottelusta (arvottomuus, ei ole ansainnut mitään)
• Pelko sosiaalisista tilanteista
• Paniikkikohtaukset
• Itsetuhoiset ajatukset
• Kuoleman toiveet
• Luottamuspula
• Eläytymiskykynsä peittely ja pelko heittäytyä tilanteisiin kaikkien arvosteltavaksi
• Kritiikin matala sietokyky. Mieti itse jos olisit koko ikäsi kuullut vain rumia arvosteluja
• Mielialahäiriöt
• Toivottomuuden tunne tulevaisuudesta

Kiusaaminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti koko loppu elämään.Jos kiusaat niin LOPETA HETI! Jos näet, että jotain kiusataan niin uskalla puuttua siihen.