Siirry pääsisältöön

Mitä sinkku kaipaa parisuhteesta

EROSSA ON MONIA TUNTEITA JA YSTÄVÄNI LOHDUTUSTA LAINATEN, KAIKILLE NIILLE PITÄÄ ANTAA LUPA TULLA

Exä on kovasti yrittänyt pitää yhteyttä, mutta olen pyytänyt antamaan tilaa, koska haluan päästä irti surun ja syyllisyyden tunteistani. 
Yksi tunteista on pelko pärjääkö yksin. Olen miettinyt mitkä asiat parisuhteessa todella ovat niitä mitä tarvitsen ja mitä ilman ei pysty elämään. Vai tarvitsenko todellisiudessa mitään. Tulenko toimeen ilman. En voi antaa parisuhteen määritellä onnellisuuttani.
Asioita mitä olen jäänyt kaipaamaan on päivittäinen kommunikointi. Erossa menettää parhaan ystävänsä, joka puoliso monelle on. Sitä se oli ainakin minulle. Ei ole sitä kenelle kertoo päivän tapahtumat.
Läheisyys on toinen. Sitä kaipaa, mutta ilman sitä pystyy oppia olemaan. Kenestäpä ei olisi mukava käpertyä lusikkaan ja hipsutella. Kuitenkaan kaikissa parisuhteissakaan tätä ei ole, joten ei pidä olettaa, että sinkkuna olisi yhtään sen yksinäisempi. Olen kokenut suhteissanikin yksinäisyyttä. 
Yksin pärjäämiseekin liittyy myös ajatus surujen kestämisestä yksin. Kun ei ole sitä toista tukemassa. Jos parisuhde ei ole terve, ei tätä tukemista saa. Tässäkään tapauksessa ei eroa tilanteestani sinkkuna millään lailla. 
Taitaa tosiaan olla niin, että ei ole mitään perustetta ettenkö pärjäisi yksin. En koe jääväni paitsi mistään mistä en olisi jäänyt paitsi jo suhteen aikana.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kun nukahtaminen on vaikeaa

Heräsin kakovaan ääneen ja pian löysinkin itseni kiskomasta oksentavaa kissaa niskasta uutuudenkarhealta nojatuoliltani huutaen tälle "EEIIII SIIHEN!". Tajusin kellon näyttävän vasta aamuyötä ja ajattelin mielessäni "Good morning neighbors".  Unettomuuteni ainoa syy ei ole kissojen öiset mekastukset. Olen oireillut unettomuutta jo raskaudesta lähtien ellen jo ennen sitä. Muistini vaan ei yletä sitä pidemmälle. Välillä on jaksoja jolloin nukun paremmin. Unettomiin aikoihin vaikuttaa kissojen ääniin havahtumisen lisäksi monet asiat. Vaikea raskaus ja yöpalan syönti pahoinvoinnin välttämiseksi pätkitti yöunia, vauva-ajan puolentoista tunnin syöttämis ajat ja synnytyksen jälkeinen masennus, vauvan kuorsaus, entisen puolison kuorsaus, taaperoajan yölliset painajaisten jälkeiset lohdutushetket, stressi ja toisen kumppanin kuorsaus, uusiutunut masennus, eron aiheuttama suru ja niin edellee. List goes on. Lyhyesti kiteytettynä elämä. Summa summarum oireilen siis kai...

Taakkana syyllisyyden tunne

MISTÄ SYYLLISYYDEN TUNNE JOHTUU? Syyllisyyden tunteet juontavat juurensa jo lapsuudesta ja ympäristön ilmapiiristä, jolloin on syyttänyt kaikesta pahasta itseään vaikka ei ole ymmärtänyt tapahtumien syytä. Myöhemmin sitä on päässyt jyvälle, että ei mikään ollutkaan minun vikani. Toisten virheet on vain siirretty minun kannettavaksi ylisyyllistämällä. Olen harhaanjohtanut itseäni kantamaan toisten syyllisyyden omani lisäksi. Vaikka ei olisi tehnyt mitään väärää, syyllisyyden tunto on voimakas. Myös jälkeeni jättämä elämäni narsistien keskellä on saanut syyllisyydentunteen siipien alle voimakkaasti tuulta. Sellaisessa tilanteessa alkaa itsekin uskoa olevansa paha, vaikka ei oikeasti olisi tehnyt mitään väärää.  Monet myrkylliset ihmissuhteet ja perhesuhteet ovat sisältäneet vertailua toisiin, joka on aiheuttanut syyllisen olon jo pelkästä olemassa olostani. Empaattisuus ja miellyttämisenhalu on omiaan tuottamaan riittämätöntä oloa ja sitä huomaa pian pyytävänsä anteeksi kai...

Mistä tunnistaa valehtelijan

Olen mietiskellyt mistä tunnistaa valhtelijat. Uskon ihmisten rehellisyyteen aidosti, ellei joku anna minulle aihetta epäilyyn. Olen niin hyväuskoinen ihminen, että minua on helppo jymäyttää. En välttämättä edes tunnista onko ihminen tosissaan vai vitsaileeko. Varsinkaan silloin jos näyttää pokerinaamaa, mutta silti on tarkoittanut asian vitsinä tai huijauksena. Valhe on vaikeampi tunnistaa. Itse en edes osaa valehdella ja minulle tuottaa vaikeuksia järjestää yllätyksiä. Jään niistä aina kiinni, koska en osaa kertoa pieniä valkoisia valheita piilottaakseni yllätyksen. Naamastani näkee samantien jos koitan jekuttaa. Omatunto vääntää naaman syylliseen ilmeeseen.  Olen pitänyt arveluttavana sitä, kun toinen on pyytänyt minua valehtelemaan puolestaan hänen lähipiirilleen, koska ei ole halunnut jäädä kiinni valkoisesta valheesta. En ole tähän suostunut. Samasta suusta suolletaan liioiteltuja tarinoita joissa on runsaasti värikynää. Mietin puhuuko hän samalla tavalla minulle, jos kert...