EROSSA ON MONIA TUNTEITA JA YSTÄVÄNI LOHDUTUSTA LAINATEN, KAIKILLE NIILLE PITÄÄ ANTAA LUPA TULLA
Exä on kovasti yrittänyt pitää yhteyttä, mutta olen pyytänyt antamaan tilaa, koska haluan päästä irti surun ja syyllisyyden tunteistani.
Yksi tunteista on pelko pärjääkö yksin. Olen miettinyt mitkä asiat parisuhteessa todella ovat niitä mitä tarvitsen ja mitä ilman ei pysty elämään. Vai tarvitsenko todellisiudessa mitään. Tulenko toimeen ilman. En voi antaa parisuhteen määritellä onnellisuuttani.
Asioita mitä olen jäänyt kaipaamaan on päivittäinen kommunikointi. Erossa menettää parhaan ystävänsä, joka puoliso monelle on. Sitä se oli ainakin minulle. Ei ole sitä kenelle kertoo päivän tapahtumat.
Läheisyys on toinen. Sitä kaipaa, mutta ilman sitä pystyy oppia olemaan. Kenestäpä ei olisi mukava käpertyä lusikkaan ja hipsutella. Kuitenkaan kaikissa parisuhteissakaan tätä ei ole, joten ei pidä olettaa, että sinkkuna olisi yhtään sen yksinäisempi. Olen kokenut suhteissanikin yksinäisyyttä.
Yksin pärjäämiseekin liittyy myös ajatus surujen kestämisestä yksin. Kun ei ole sitä toista tukemassa. Jos parisuhde ei ole terve, ei tätä tukemista saa. Tässäkään tapauksessa ei eroa tilanteestani sinkkuna millään lailla.
Taitaa tosiaan olla niin, että ei ole mitään perustetta ettenkö pärjäisi yksin. En koe jääväni paitsi mistään mistä en olisi jäänyt paitsi jo suhteen aikana.
Kommentit
Lähetä kommentti