KIRJOITTAMINEN ON MINULLE TAPA SAADA SELKOA AJATUKSISTANI.
Se on kuin päänsisäinen konmaritus, jossa jäsentelen ajatukset selkeämmin. Tämä lievittää hieman stressiä ja pystyn katsomaan omia huolenaiheitani objektiivisemmin.
img_20180527_131218.jpg
Kun kirjoituskärpänen iskee, saatan kirjoittaa vaikka kolme postausta kerralla luonoksiin. Tekstejä syntyy muutama kerrallaan, koska ajatukset juoksee aasinsillalta toiselle, enkä halua kaikkea samaan postaukseen. On minulle tärkeää, että yhdessä postauksessa on selkeä näkökulma aiheesta ja toisesta näkökulmasta voi kirjoittaa sitten erikseen, vaikka itse aihe olisikin sama.
Tykkään blogin lisäksi myös kirjoittaa lauluja, runoja ja lasten satuja sekä kirjoitan kalenteriin päivän tohut. Päiväkirja ja kirjeenvaihto ovat myös lähellä sydäntä. Huonosta ilmaisutaidosta ja lukihäiriöstä huolimatta tykkään kirjoittaa ihan vain kirjoittamisen ilosta. Siitäkin huolimatta, että oikeinkirjoitus ja kielioppi ei ole täydellistä, en ole lakannut kirjoittamasta.
KOEN, ETTÄ ILMAN KIRJOITTAMISTA EN SAA ELÄMÄÄ JÄRJESTYKSEEN JA YLITSE TULVIVAT AJATUKSET POUKKOILEE.
Siksi minun on niin vaikea ilmaista itseäni puhuessa, jos en ole päässyt ensin kirjoittamaan ajatuksiani. En ole tämän vuoksi kovin hyvää keskusteluseuraa enkä kovin sanavalmis ihminen. Olen aina ihaillut ihmisissä tilannetajua ja sanavalmiutta. Itse olen enemmän pohdiskelija luonne ja hyvä kuuntelija.
Kirjoittamisen avulla saan lievitettyä ahdistustani. Varsinkin niinä hetkinä kun ei ole mahdollista purkaa sydäntään kellekään. Tai vaillakka olisi, ei kehtaa kuormittaa ystäviä. Kirjoittamisen avulla saan vapautettua osan stressistä pois ja saattaa tajuta jotain, mitä ei aiemmin ole tullut ajatelleeksi.
Kommentit
Lähetä kommentti