Siirry pääsisältöön

Kadotin itseni ja haaveeni

TAJUSIN MITEN OLENKAAN KADOTTANUT ITSENI PARISUHTEESSA.
En ole saanut haaveilla ja tavoitella asioita mitkä tekee minusta onnellisen. Valintojani ja haaveitani on arvosteltu ja olen joustanut ja antanut parisuhteelle kaikkeni, että toisella olisi siinä hyvä olla, mutta samalla olen pikkuhiljaa kadottanut itseni. Uhrasin liikaa itseäni parisuhteen vuoksi mukautuen toisen tahtoon.
KUN TOINEN ASETTUU POIKKITELOIN HAAVEITTENI TIELLE JA KERTOO MITEN MINUN KANNATTAISI MIETTIÄ REALISTISEMPIA HAAVEITA. 
Sellaisia jotka minua ei kiinnostaneet, mutta hän piti niitä järkevinä ratkaisuina. Hän sai lopulta minutkin uskomaan, ettei minusta olisi mihinkään ja haaveeni olivat typeriä ideoita. Minulla ei enää ollut selkeää suuntaa elämässä, koska en saanut tavoitella mitä rakastin. Jouduin luopumaan itsestäni parisuhteen vuoksi. Elämällä ei enää tuntunut olevan merkitystä ja tuntui kuin olisin elänyt jonkun toisen elämää suorittaen arkea. Kompromisseista ei ole kovinkaan pitkä matka itsensäkadottamiseen, kun joutuu myöntymään toisen tahtoon vaikka kuinka yrittää pitää puoliaan. 
En voinut tehdä asioita omalla tavallani vaan minun oli pakko omaksua toisen tapa toimia tai sain moitteita. Lopulta uskoin itsekin, että teen asiat väärin. Ikään kuin hänellä olisi ollut minusta odotuksia, joita en pystynyt täyttämään. Kun hän puhui omiata haaveista hän muotoili asian niin, että ne olisivat meidän yhteisiä haaveita. Asuntoauto, omakoti, moottorioyörä ja matkustelu eivät olleen minun omia haaveita. En sano, etteikö ne olisi mukavia, mutta en koe luopuvani mistään jos nuo ei toteudu. En silti estä toista toteuttamasta niitä. Omat haaveeni maalaamisesta, käsityöyrittäjyysestä ja lastenkirjan julkaisusta ja musiikista on ne asiat,  josta luopuminen muinua satutti, mutta puolisosta ei tuntunut minun puolestani pahalta, että jouduin niistä luopumaan. Jouduin kirjoittamaan salaa satuja, runoja ja lauluja. Lopulta en kirjoittanut enää ollenkaan, kun sen peittely oli liian vaikeaa ja häpesin omia mieltymyksiä. Häpesin ja häpeän edelleen kertoa mistä pidän ja mistä en.
Olisi pitänyt arvostaa itseään enemmän, jotta olisi tajunnut pitää kiinni omista haaveista. Näköjään minunkin on opittava nämä asiat kantapään kautta. 
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Taloudellinen henkinenväkivalta kokemuksia

Raha vallan käyttönä ja taloudellisena henkisenä väkivaltana on vaikea tunnistaa. Sitä tulee ajatelleeksi, että tämä on vain tavallista riitaa rahasta.  Ei ole ollut helppoa kuunnella vuosia vierestä syyllistämistä miten piittaamaton ja alhainen olen kun käytin rahaa itseeni. Minulle kuitenkin ehjät siistit vaatteet ja ihonhoitotuotteet ovat aina kuuluneet perushygieniaan, mutta sitä tarvetta on yritetty koko ikäni väittää ongelmakäyttäytymisenä esiintyväksi minäkeskeisyydeksi. En ole ollut tasa-arvoisessa asemassa rahan käytön suhteen, vaan minun piti luopua omista tarpeista ja mahdollistaa omilla tuloilla kumppanin menot niin, että käytin kaikki omat rahani yhteisen talouden pyörittämiseen ja toiselle jäi kaikki rahat omaan käyttöönsä, oman lainan maksamiseen ja omiin harrastusvälineisiin. En ole voinut säästää tai sijoittaa omia rahoja saati käyttää niitä itseäni varten. Asunnon omistamisesta on ollut turha edes haaveilla. Samalla mahdollistin nämä samat asiat to...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kun nukahtaminen on vaikeaa

Heräsin kakovaan ääneen ja pian löysinkin itseni kiskomasta oksentavaa kissaa niskasta uutuudenkarhealta nojatuoliltani huutaen tälle "EEIIII SIIHEN!". Tajusin kellon näyttävän vasta aamuyötä ja ajattelin mielessäni "Good morning neighbors".  Unettomuuteni ainoa syy ei ole kissojen öiset mekastukset. Olen oireillut unettomuutta jo raskaudesta lähtien ellen jo ennen sitä. Muistini vaan ei yletä sitä pidemmälle. Välillä on jaksoja jolloin nukun paremmin. Unettomiin aikoihin vaikuttaa kissojen ääniin havahtumisen lisäksi monet asiat. Vaikea raskaus ja yöpalan syönti pahoinvoinnin välttämiseksi pätkitti yöunia, vauva-ajan puolentoista tunnin syöttämis ajat ja synnytyksen jälkeinen masennus, vauvan kuorsaus, entisen puolison kuorsaus, taaperoajan yölliset painajaisten jälkeiset lohdutushetket, stressi ja toisen kumppanin kuorsaus, uusiutunut masennus, eron aiheuttama suru ja niin edellee. List goes on. Lyhyesti kiteytettynä elämä. Summa summarum oireilen siis kai...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tästä tunnistaa valehtelijan

Kirjoitin aiemin  postauksen  mistä tunnistaa valehtelijan . En oikein ymmärtänyt vielä silloin miksi on niin vaikea tunnistaa valehtelija. Pyörittelin näitä tilanteita mielessäni ja voisin jokseenkin sanoa aistivani pohdintojen jälkeen helpommin valheen. Toki yleensä sellaisista ihmisisitä joita ei tunne on yleensä mahdoton tunnistaa valhetta, kun ei tiedä millaisia he normaalisti ovat. Olen melko hyväuskoisesti uskonut kaikkiin ihmisiin ympärilläni, mutta matkan varrella elämässä kävi yksi patologinen valehtelija, joka on laittanut minut varpailleen ihmisten suhteen. Mikä saa ihmisen valehtelemaan? On vaikea asettua valehtelijan asemaan, koska tunnen äärimmäisen vaivaannuttavaa oloa sisälläni jo yllätyksen salassapidosta. On todella vaikea olla paljastamatta totuutta. Varsinkin jos ylläätykseen on useampi viikko. Se vasta onkin tuskaista. Se tunne kun tekisi mieli koko ajan kertoa ja yrittää keksiä muuta ajateltavaa ja puhuttavaa. PYSTYN NYKYÄÄN TUNNISTAMAAN VANHEEN H...
Lähetä kommentti
Lue lisää