Siirry pääsisältöön

Kun auttaminen kuormittaa

Olen aina ollut empaattinen ihminen ja haluan auttaa ystäviäni. Minun on ollut vaikkea sanoa mihinkään pyyntöön ei. Haluan olla se hyvä kuuntelija ja rehellinen avoin ystävä. Lapsesta asti olen ollut kiltti ja tehnyt niinkuin muut sanovat, ettei kenellekään tule paha mieli. Usein olen alistanut omat tarpeeni yhteisen hyvän nimissä, jotta vältyttäisiin konflikteilta. Ystävyyden pitäisi olla molemminpuolista ja meni pitkään ennen kun tajusin, että hyvyyttäni vain käytettiin hyväksi. 
Poltin itseni loppuun liiallisella samaistumisella, toisen kenkiin astumisella ja jatkuvalla auttamisella. Siinä vaiheessa kun elämässäni oli hetki jolloin kaikkien kamalien kokemusten päälle tuli piste iin päälle ja olin pohjalla jouduin omien ongelmieni lisäksi hoitamaan muidenkin ongelmat sain tarpeekseni ja tajusin, ettei elämä voi niin jatkua. Mietin miten lapseni tulee koskaan oppimaan sanomaan ei jos äitikään ei osaa. En voi opettaa lapselleni itsensä arvostamista jos annan muiden kohdella minua miten sattuu. Lapsenkin pitää saada sanoa ei jos tämän itsemääräämisoikeutta loukataan.

Kiltteys on altistanut minua hyväksikäytölle. Olen pyrkinyt kitkemään elämästäni kaikki ne ihmiset, joiden kanssa ihmissuhde on ollut myrkyllinen. Ne jotka minua ovat kuormittaneet ja tuoneet pahaa oloa tuhoten pala palalta. Kaikki ne jotka eivät kestä ei sanaa ja syyllistävät minua ja taivuttelevat taipumaan omaan tahtoon kielloistani huolimatta. Kaikki ne ketkä eivät kunnioita päätöstäni, vaan ovat aina manipuloineet minua heitä miellyttävään ratkaisuun. Moni ei hyväksy sanaa ei, vaan jankkaa niin kauan, että oma tahto menee läpi. Sellainen ihminen on hyvin itsekeskeinen eikä muita kunnioita. Sellaisten kanssa ei kannata jäädä jankkaamaan. Parempi vaan poistua paikalta ja jättää omaan arvoonsa. 
Haluan vapautua kaikista kuormittavista ihmisistä. Kun on omaitsensä sitä vetää puoleen juuri sen tapaisia ihmisiä mitä itse on, millaisia arvostaa ja ketkä arvostavat takaisin. Niitä ihmisiä joille riitän ja jotka eivät kyseenalaista omia päätöksiäni. Niitä jotka kunnioittavat valintaani eivätkä koita muuttaa mielipiteitäni. Omien rajojen venyttäminen on nyt loppu. Nyt alkaa EI sana opettelua.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kun nukahtaminen on vaikeaa

Heräsin kakovaan ääneen ja pian löysinkin itseni kiskomasta oksentavaa kissaa niskasta uutuudenkarhealta nojatuoliltani huutaen tälle "EEIIII SIIHEN!". Tajusin kellon näyttävän vasta aamuyötä ja ajattelin mielessäni "Good morning neighbors".  Unettomuuteni ainoa syy ei ole kissojen öiset mekastukset. Olen oireillut unettomuutta jo raskaudesta lähtien ellen jo ennen sitä. Muistini vaan ei yletä sitä pidemmälle. Välillä on jaksoja jolloin nukun paremmin. Unettomiin aikoihin vaikuttaa kissojen ääniin havahtumisen lisäksi monet asiat. Vaikea raskaus ja yöpalan syönti pahoinvoinnin välttämiseksi pätkitti yöunia, vauva-ajan puolentoista tunnin syöttämis ajat ja synnytyksen jälkeinen masennus, vauvan kuorsaus, entisen puolison kuorsaus, taaperoajan yölliset painajaisten jälkeiset lohdutushetket, stressi ja toisen kumppanin kuorsaus, uusiutunut masennus, eron aiheuttama suru ja niin edellee. List goes on. Lyhyesti kiteytettynä elämä. Summa summarum oireilen siis kai...

Taloudellinen henkinenväkivalta kokemuksia

Raha vallan käyttönä ja taloudellisena henkisenä väkivaltana on vaikea tunnistaa. Sitä tulee ajatelleeksi, että tämä on vain tavallista riitaa rahasta.  Ei ole ollut helppoa kuunnella vuosia vierestä syyllistämistä miten piittaamaton ja alhainen olen kun käytin rahaa itseeni. Minulle kuitenkin ehjät siistit vaatteet ja ihonhoitotuotteet ovat aina kuuluneet perushygieniaan, mutta sitä tarvetta on yritetty koko ikäni väittää ongelmakäyttäytymisenä esiintyväksi minäkeskeisyydeksi. En ole ollut tasa-arvoisessa asemassa rahan käytön suhteen, vaan minun piti luopua omista tarpeista ja mahdollistaa omilla tuloilla kumppanin menot niin, että käytin kaikki omat rahani yhteisen talouden pyörittämiseen ja toiselle jäi kaikki rahat omaan käyttöönsä, oman lainan maksamiseen ja omiin harrastusvälineisiin. En ole voinut säästää tai sijoittaa omia rahoja saati käyttää niitä itseäni varten. Asunnon omistamisesta on ollut turha edes haaveilla. Samalla mahdollistin nämä samat asiat to...

Lapselle kehuja

VOIKO LAPSEN KEHUA PILALLE? Omassa lapsuudessa kehut olivat harvassa. Siitä huolimatta on ollut kuitenkin helppo oppia vanhemmudessa kehumaan omaa lasta.  Koska minkäänlaista mallia tähän en ole omasta lapsuudesta saanut, olen miettinyt miten kehun lastani oikealla tavalla. En halua, että lapsella tulee itsestään väärä käsitys, eikä häntä motivoi enää tehdä töitä kehittyäkseen jos kehun häntä vääristä asioista. SAAKO TOISTEN LAPSIA KEHUA? Kerran erehdyin sanomaan toisen äidin lasta kauniiksi ja hän oli sitä mieltä, että ei lapsen ulkonäköä kannata kehua vaan sanoisin mielummin miten fiksu ja älykäs tämä on. Se, että lasta kehuu kauniiksi ei tarkoita, että tämän itsetunto rakentuisi pelkän ulkonäön varaan. Olen sitä mieltä, että lapsi tarvitsee myös ulkonäöstään kehuja, jotta tälle kasvaa terve kehonkuva itsestään ja itsetunto vahvistuu. Kyllähän se nyt minäkuvaan vaikuttaa jos ei ulkonäöstä saa omilta vanhemmilta kehuja. Sitä jää miettimään enkö ole kaunis tai kelpaa tämän n...