Siirry pääsisältöön

Tinderistä saa kolmenkympin kriisin

Yksi hyvä syy miksi ei kannata mennä tinderiin on se, että sieltä saa massiivisen kolmenkympin kriisin!
 
Missä on kaikki tavalliset ihmiset? Näen joka paikassa vaan yliluonnollisia olentoja. Tindermiehet on taruolentojen kärkijoukkoa. He ovat akateemisia ylikoulutettuja supermenestyjiä, purhehtivat jahdeilla ja käyvät juhlissa shampanjalasit käsissä ja syövät vaan kauniisti katettuja gurmeeruokia. He ovat äärimmäisen komeita, seksikkäitä ja pumppaavat rautaa niin että rasvaprosenttia ei ole. Sen lisäksi, että ihmiset käy töissä niillä tuntuu olevan vähintään viisi kallista harrastusta arki-illoille esim seinäkiipeily, ryhmäliikunta, golf, carting ja purjelautailu puhumattakaan aamulenkistä jota varten he heräävät ennen kun kukko ehtii pieraista. Heillä on laaja kaveripiiri, joita heillä on aikaa tavata päivittäin upeiden harrastusten tai hienoissa ravintoloissa lounaan parissa. He matkustelevat vähintään kahdesti vuodessa ja syövätkin vielä terveellisesti sekä ehtivät hoitaa lapset ja elukatkin samaan syssyyn. He käyvät kerran kuussa parturissa ja kuluttavat, mutta heillä on myös kummilapsia Afrikassa. Sen lisäksin he ovat julkaisseet kirjan tai voittaneet palkintoja tai muuta vastaavaa. Omaa varallisuutta on talon, veneen, mökin ja auton muodossa. He myös laulavat kuin enkelit ja soittavat vähintään kolmea eri soitinta ja nyt en puhu nokkaluilusta, kapuloista ja triangelista. Todennäköisesti paskantavat sateenkaariakin. 
 
Tinderissä nämä taruolennot etsivät täydellistä seuraa, kunnianhimoista ja suunnitelmallista ihmistä joka tietää mitä haluaa ja on jo saanut kaiken syntymästä asti, positiivista ja tasapainoista, jolla ei ole menneisyyttä häiritsemässä elämää, sekä kilttiä joka hyväksyy rajojen polkemisen hymyillen ilman minkään sortin nalkutusta. Taruolentoa taruolennoille. 
Missä ovat ne tavalliset ihmiset, jotka väsyvät pelkästä työstä ja opiskelusta, kaatuu töistä tullessa suoraan sänkyyn harrastamatta yhtään mitään, syö eineksiä ja perus kotiruokaa sekä matkustelevat vain unissaan? Missä he ovat!? Missä on kaikki tunneälykkäät miehet jotka kestävät keskeneräisyyttä ja ymmärtävät, että ihminen ei ole koskaan valmis paketti. Minä olen se tavallinen tallukka ja tunnen usein, etten kuulu joukkoon. En ole saavuttanut elämässäni mitään. En yhtikäs mitään. Tämä yhteiskunta luo kamalat suoritus paineet ja häpeän itestään. Väkisinkin tulee alemmuuskompleksi.
 
En kykene saati halua olla se ihminen, joka rankan päivän lisäksi repii vuorokauteen ylimääräisiä tunteja selkänahastaan. Esittäen nauttivansa suorittaen käy vielä tanssitunnilla, siitä suoraan kauppaan ja kokkaamaan ruokaa ja sitten sauna lämpeämään ja viinilasi juustojen kera odottaa idyyllisessä hiljaisuudessa siivotussa kodissa, kun ihmeperheen lapset ovat menneet kiltisti nukkumaan lapsenvahdin saattelemana. Minun elämä ei ole yhtä suurta seikkailua vaan tavallista tylsää arkea ihan ilman hienoja gaalailtoja tai viikonloppureissuja Budabestiin. En jaksa edes käydä sukulaisilla kylässä. Hyvä jos kavereita ehtii nähdä silloin tällöin. Miksi pitää kokoajan suorittaa ja kilpailla kenellä on juhlavin arki? 
 
Minun arkeni on rehellistä ja tylsää paskaa ja tykkään siitä, ainakin osittain. Mitä minun harrastuksiini tulee, harrastan niinkin hehkeitä asioita kun pyykkäämistä, kissan vessan siivousta, imurointia, nukkumista, opiskelua, ikkunoiden pesemisen harkitsemista, lapsen kanssa lautapeleissä häviämistä, sängyn petaamista, salaa herkkujen syömistä ja lohtuwishshoppailua ja netflixchilliä. Tähän vapaa-aikani jotakuinkin menee. Ehkä kerran kuussa saatan repäistä ja oikeasti ehtiä tehdä mitä haluan ja mistä olen kiinnostunut. Todella houkuttelevaa seuraa vai kuinka? 
 
Anyway tinder on täynnä epäaitoja pintaliitäjiä, jotka suorittavat elämäänsä ja odottavat tätä myös mahdollisilta tulevilta puolisoiltaan. Olen lähinnä kauhuissani, miten voi olla mahdollista, ettei tavallisia ihmisiä ole eksynyt hakemaan seuraa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Taloudellinen henkinenväkivalta kokemuksia

Raha vallan käyttönä ja taloudellisena henkisenä väkivaltana on vaikea tunnistaa. Sitä tulee ajatelleeksi, että tämä on vain tavallista riitaa rahasta.  Ei ole ollut helppoa kuunnella vuosia vierestä syyllistämistä miten piittaamaton ja alhainen olen kun käytin rahaa itseeni. Minulle kuitenkin ehjät siistit vaatteet ja ihonhoitotuotteet ovat aina kuuluneet perushygieniaan, mutta sitä tarvetta on yritetty koko ikäni väittää ongelmakäyttäytymisenä esiintyväksi minäkeskeisyydeksi. En ole ollut tasa-arvoisessa asemassa rahan käytön suhteen, vaan minun piti luopua omista tarpeista ja mahdollistaa omilla tuloilla kumppanin menot niin, että käytin kaikki omat rahani yhteisen talouden pyörittämiseen ja toiselle jäi kaikki rahat omaan käyttöönsä, oman lainan maksamiseen ja omiin harrastusvälineisiin. En ole voinut säästää tai sijoittaa omia rahoja saati käyttää niitä itseäni varten. Asunnon omistamisesta on ollut turha edes haaveilla. Samalla mahdollistin nämä samat asiat to...

Kun nukahtaminen on vaikeaa

Heräsin kakovaan ääneen ja pian löysinkin itseni kiskomasta oksentavaa kissaa niskasta uutuudenkarhealta nojatuoliltani huutaen tälle "EEIIII SIIHEN!". Tajusin kellon näyttävän vasta aamuyötä ja ajattelin mielessäni "Good morning neighbors".  Unettomuuteni ainoa syy ei ole kissojen öiset mekastukset. Olen oireillut unettomuutta jo raskaudesta lähtien ellen jo ennen sitä. Muistini vaan ei yletä sitä pidemmälle. Välillä on jaksoja jolloin nukun paremmin. Unettomiin aikoihin vaikuttaa kissojen ääniin havahtumisen lisäksi monet asiat. Vaikea raskaus ja yöpalan syönti pahoinvoinnin välttämiseksi pätkitti yöunia, vauva-ajan puolentoista tunnin syöttämis ajat ja synnytyksen jälkeinen masennus, vauvan kuorsaus, entisen puolison kuorsaus, taaperoajan yölliset painajaisten jälkeiset lohdutushetket, stressi ja toisen kumppanin kuorsaus, uusiutunut masennus, eron aiheuttama suru ja niin edellee. List goes on. Lyhyesti kiteytettynä elämä. Summa summarum oireilen siis kai...

Tästä tunnistaa valehtelijan

Kirjoitin aiemin  postauksen  mistä tunnistaa valehtelijan . En oikein ymmärtänyt vielä silloin miksi on niin vaikea tunnistaa valehtelija. Pyörittelin näitä tilanteita mielessäni ja voisin jokseenkin sanoa aistivani pohdintojen jälkeen helpommin valheen. Toki yleensä sellaisista ihmisisitä joita ei tunne on yleensä mahdoton tunnistaa valhetta, kun ei tiedä millaisia he normaalisti ovat. Olen melko hyväuskoisesti uskonut kaikkiin ihmisiin ympärilläni, mutta matkan varrella elämässä kävi yksi patologinen valehtelija, joka on laittanut minut varpailleen ihmisten suhteen. Mikä saa ihmisen valehtelemaan? On vaikea asettua valehtelijan asemaan, koska tunnen äärimmäisen vaivaannuttavaa oloa sisälläni jo yllätyksen salassapidosta. On todella vaikea olla paljastamatta totuutta. Varsinkin jos ylläätykseen on useampi viikko. Se vasta onkin tuskaista. Se tunne kun tekisi mieli koko ajan kertoa ja yrittää keksiä muuta ajateltavaa ja puhuttavaa. PYSTYN NYKYÄÄN TUNNISTAMAAN VANHEEN H...