Rakkauden kerjäläinen

RAKKAUDEN VOI OSOITTAA MONELLA ERI TAPAA.

Annoin suhteessa itsestäni kaiken ihan uupumukseen asti ja vielä siitä enemmän.  Annoin läsnäoloni, huomioni ja rakkauteni. Keskityin siihen, että toisella olisi hyvä olla suhteessa. Vielä silloin uskoin sinisilmäisesti toisiaan täydentävään rakkauteen. Ikään kuin toisen tehtävä olisi olla vastuussa minun hyvästä olostani. Minäkin luulin velvollisuudeksi ottaa vastuun toisen hyvinvoinnista parisuhteessa. Näin ollen unohdin omani.

Vastavuoroisuutena näille aineettomille asioille sain konkreettisia ravintolaillallisia ja takeaway ruokia ym. Lahjojen ostaminen oikeutti hänet huonoon käytökseen ja kohteluun.Olihan minun syyllisyydestä annettava huono kohtelu anteeksi kun toinen oli aluksi n iin antelias ja valloittavan täydellinen. Hänen konkreettiset keinot rakkaudenosoituksista olivat niin silminnähtävät, että se ei jäänyt epäselväksi muiltakaan. Samalla kamppailin syyllisyyden kanssa, koska en ole oppinut ottamaan lahjoja vastaan. Tätä kulissin ja hyvän miehen egoa boostasi hänen kaverinsa, jotka kehuivat miten hyvän miehen olen löytänyt ja minun pitäisi olla onnellinen. Äänensävystä kuuli miten he pitivät minua kiittämättömänä.

YRITIN TODISTAA OLEVANI HÄNEN ARVOISENSA

Koska minua syytettiin hyväksikäytöstä aloin antamaan konkreettisia asioita takaisin. Piti jatkuvasti todistella olevansa hänen arvoinen. Toki olin antanut niitä jo aiemminkin, mutta nyt oikein panostin siihen. Leivoin, siivosin, annoin boudoirkuvia, leikkasin hänen hiuksia, vein keikoille, tein jopa rakkausrunoja ym kortteja osoittaakseni rakkauden. Mitä enemmän osoitin olevansa hänen arvoinen konkreettisin keinoin, ravintolaillalliset harveni ja yllätyksellisyys väheni. Se oli se hetki kun minua alettiin pitämään itsestään selvänä. Ei enää tarvinnut voidella kun toinen on saatu rakastumaan. Enhän kuitenkaan olisi menossa minnekään. Annoin kaiken itsestäni, eikä mitään jäänyt enää jäljelle. Olin täten osoittanut olevani hänen arvoisensa. Sen sijaan elin pelossa, että hän lähtee. Joka riidassa hän uhkaili erolla. Hän piti minua varuillani ja tarvittaessa oli miellyttävä, että en lähtisi. On helppo pitää toisen otteessaan kauniilla lupauksilla, joita ei aio koskaan toteuttaa. Tämä ei ole kovin pitkälle kantavaa ajattelua, sillä ennen pitkään toinen tajuaa, että puheet ja teot ovat ristiriitaisia. Ainoa hyöty tästä on eropäätöksen pitkittäminen tai sen jättäminen toisen vastuulle. Yritin todistaa olevani hänen arvoisensa huomaamatta,  että hän ei ollut minun arvoiseni.

LÄHEISYYTTÄ EI PITÄISI JOUTUA PYYTÄMÄÄN

Koko suhde perustui hänen tarpeisiin ja unohdin omani. En saanut vastavuoroisesti henkistä puolta, tarpeitani tyydyttävää läsnäoloa ja rakkauden täyttymystä. En alkaisi kerjäämään rakkautta määräänsä enempää, että toinen ei ahdistuisi. Pitihän minun olla varuillaan, jotta toinen ei lähde. Jos hän ei saisi tuntea vapautta parisuhteessa, hän ei haluaisi ahdistukseltaan enää seurustella. Näin minua pidettiin varpaillaan. Tarvitsen itsekin omaa aikaa enkä halua kahlitsevaa parisuhdetta, mutta en ymmärrä miksi se pitää vastakkainasetella läheisyyden kanssa. Oman tilan ei pitäisi poissulkea läheisyyttä. Hän oli töiden lisäksi paljon poissa. Harrastuksissa ja kavereilla useita kertoja viikossa. Koin olevani viimeisellä sijalla, mutta nielin ikävän, jotta itsenäisyys ja vapaus säilyisi. Tajusin olevani vastariippuvainen. En tainnut edes tietää mitkä omat tarpeeni olivat. Ne on pitänyt tukahduttaa vuosia ja alistuu siihen ajatukseen, että en tarvitse ja ansaitse mitään. Niimpä kätkin pahan olon sisälleni. Olin kuin en olisi moksiskaan hänen poissaolosta. Eihän ole tervettä asettaa toisen onni riippuvaiseksi omasta. Pitää kunnioittaa toisen itsenäisyyttä. Enpä tajunnut kuin vasta nyt sen tapahtuvan minun tarpeitteni kustannuksella. Samalla hän teki kaikkensa, jotta minun onneni olisi riippuvainen hänestä. En huomannut, että parisuhteen säännöt oli yksin toisen laatimat, enkä päässyt niihin vaikuttaamaan.

ETÄISET MIEHET EIVÄT MUUTU

On totta, että kenenkään ei pidä muuttua toisen takia. Piirteet, haaveet ja menneisyys pitää hyväksyä. Pitää löytää se ihminen rinnalle kuka vastaa omia arvo- ja ajatusmalleja. Kuitenkaan näin mustavalkoista se ei yksin ole. Jos lapsuudessa opitut toimintamallit on epäterveet, ei asialle voi tehdä mitään jos ei niitä tiedosta.

Suurin kompastuskivi suhteissani on ollut, että olen ainoa joka ottaa toisen tarpeet huomioon ja asettuu toisen saappaisiin. Olenko vetänyt puoleeni nämä etäiset miehet omien tarpeideni vähättelyllä? Ehkä juuri se on minussa kiehtonut heitä. Kun en tarvitse mitään eikä minua tarvitse miellyttää kun siihen asti, että olen satimessa. Sen sijaan elämäni miehet ovat ottaaneet tarpeeni hyökkäyksenä itseään vastaan. Se ei auta kehittämään parisuhdetaitoja. Mikäli tällaista reagointia pitää normaalina ja oikeutettuna, ei kannata ihmetellä jos parisuhteet ovat vuodesta toiseen lyhyitä.

MIKÄ ON OIKEA TAPA KOMMUNIKOIDA?

En ole ollut parisuhteessa tyytyväinen myöskään kommunikaatioon tai pikemminkin sen puuttumiseen. Haluaisin vuorovaikutuksen olevan normaalia juttelua kuin parhaalle ystävällekin. Sen sijaan olen joutunut puolustamaan itseäni, koska vuorovaikutus on koettu hyökkäyksenä ja valtataisteluna, jossa katsotaan kumpi on tossun alla. Ei ole lopulta uskaltanut huomauttaa mistään minkä toivoisin olevan toisin, koska toinen on käyttäytynyt kuin uhmakas ipana, eikä suostunut kuuntelemaan ja ymmärtämään.

Olen miettinyt onko miehillä niin iso ego ja tarve hallita, että he eivät pysty keskittymään aitoon kuunteluun. Ei pelkästään niin, että kuulee mitä toinen sanoo vaan niin, että ymmärretään mitä toinen sillä tarkoittaa. Tämä jatkuva omien tarpeideni puolustus tuntui kuin turhalta riitelyltä. Kuin monologilta, johon toisella ei ole mitään sanottavaa.

Suhteissani miehien vuorovaikutuksen merkitys on hämärtynyt tai he eivät ole sitä koskaan oppineet. He eivät ole tuntuneet pääsevän asian yli eikä ympäri itse asiaan, vaan ovat jääneet jankkaamaan asioista joihin ei voi edes vaikuttaa. Kyseessä on juurikin ollut arvoihini tai piirteisiin puuttuminen ja niiden hyväksymättömyys. Olen usein miettinyt miksi minun pitää hyväksyä mies sellaisena kuin hän on, muuttumattomana, mutta minua yritetään muuttaa suuntaan johon en halua kasvaa. Tästä on seurannut vain ymmärtämättömyyttä ja hyväksymättömyyttä. Toisen tulevaisuuden suunnitelmia ei pitäisi muuttaa. Parisuhteessa tulevaisuus suunnitellaan yhdessä. Jos ajatukset eivät kohtaa, on lähdettävä eri teille, eikä yrittää hallita toista muuttamalla häntä itselleen sopivaksi. Helppohan se on jälkeenpäin sanoa. Ei sitä suhteen aikana kyseenalaistanut, kun halusi vain toisella olevan kaikki hyvin. 

OLEMATTOMAT PARISUHDETAIDOT

Vuorovaikutuksessa on kuitenkin kyse vaikuttamisesta toisen ajatuksiin antaen toisen vastavuoroisesti vaikuttaa itseensä joka johtaa ymmärtämiseen. Ilman empatiaa tähän ei kykene. Silloin keskustelu on kummankin omaa monologia, kahta eri keskustelua, jossa ollaan napit vastakkain. Olenkin aina törmännyt miehiin, jotka aluksi esittävät herkkää ja empaattista, mutta todellisuudessa heissä ei ole herkkyyttä laisinkaan. En sano etteikö ymmärtäminen olisi vaikeaa myös empaatikolle. Mutta halu ymmärtää auttaa näkemään toisen tarkoituksen sanojen taustalla.

Aluksi ajattelin, että ei ole mitään mikä ärsyttää hänessä. Tottakai luulin hänen olevan se oikea kun hän kertoi pitävänsä saoista asoista ja olevan niin samalainen. Myöhemmin kaikki osoittautui valheeksi ja hänessä koko olemus ärsyttivät minua. Oli niin tai näin, jos tutustumisvaiheessa mies olisi jo oma itsensä ilman alkuhuuman vieraskoreaa esittämistä, olisi helpompi löytää se juuri oikea ihminen rinnalle. Näin ollen ei tarvitsisi nähdä turhaa vaivaa ihmiseen joka osoittautuu lopulta aivan erilaiseksi, kun millaisen kuvan oli itsestään antanut. Olisi helpompi löytää se oikea ja kehittää parisuhdetaitoja sen ihmisen kanssa, joka on samassa kasvuvaiheessa ja aaltopituudella. Mutta nämä kierot mieleen syöpyneet lukot estävät ihmisiä toimimasta itsensä parhaaksi ja täten myös muiden parhaaksi. Mitä elämän tuhlaamista väärässä seurassa. Jos joku asia on hyvin niin se, että tiedoatan nämä asiat nyt.