Siirry pääsisältöön

Ero tuntuu maailmanlopulta

Ero herättää paljon kaikenlaisia tunteita. En ole ennen kokenut eroa näin. Viime ero tuntui niin erilaiselta, huojentavalta. Nyt tuntuu lohduttomalta ja maailmanlopulta.
Kävin ulkona tuulettamassa ajatuksia kun kotona ahdisti olla. Tykkään tehdä havaintoja luonnosta ja nautin valokuvaamisesta. Olen taltioinut eroajatukseni kuviin puhelimen kameralla. Etanakin oli sitä mieltä, että myrskyn jälkeen on poutasää ja loi pientä toivon kipinää.


Reilu kaksivuotta yhteistä taivalta päättyi nopeaan. Tuntuu lyhyeltä ajalta pariauhteeksi. Juurihan se ehti alkaa. Nyt kuitenkin on olo ettei sama voi jatkua ja lähdetään eri teille. En enää koskaan saa tuntea hänen ihoa omaani vasten. En jutella päivän kulusta tai käydä sunnuntaibrunssilla yhdessä. On niin paljon lukemattomia hyviä asioita mistä on niin vaikea luopua, mutta huonoja on enemmän, joten valitettavasti suhteen vaaka kallistuu niiden puolelle. On haluttu yrittää eikä luovuttaa liian pienistä, mutta nyt ollaan tultu tien päähän, jossa meidän polut erkanee.


Meillä on niin erilainen tapa käsitellä eroa. Itse vellon surussa ja mies miettii, ettei ole mitään mikä ei tupakalla ratkea. Hän osaa ajatella toiveikkaasti eteenpäin.
Minulla on tunteet vaihdelleen laidasta laitaan. Välillä itken kun pieni lapsi ja välillä mietin toiveikkaasti miten saan nyt keskittyä vaan itseeni ja toteuttaa rauhassa omia haaveita. Silti tämä on enemmän surun puolella, koska tunteita vielä on. Pelkkä rakkaus ei riitä sillä suhde on aivan liian kivikkoinen.

L

Minulla olisi suuri tarve puhua ystäville erosta ja avautua, mutta toinen puoli minussa jarruttelee, koska en halua kuormittaa ketään. Tämä johtaa juurensa edelliseen eroon, jonka aikana minulla oli yksi ystävä jonka tukena olin aina kaikessa. Kun tuli avioero hän ilmoitti, että eroni oli hänelle liian kuormittava, vaikka en edes ollut avautunut hänelle eron aiheuttamista tunteista. Tästä johtuen tulee jo valmiiksi anteeksipyytelevä olo jos pitäisi ystäville puhua. En halua olla raskas ihminen ja taakaksi kenellekään. Olen kuitenkin puhunut muutamalle ystävälle eikä kukaan vielä toistaiseksi ole teilannut minua, joten tiedän, että he ovat tosiystäviä, jotka eivä hylkää vaan roikkuvat mukana kävi miten kävi.
Sinkkuelämä pelottaa, mutta myös jännittää hyvällä tavalla. Olen aina ollut suhteessa ja yksinoloa ei juuri ole ollut. Nyt kuitenkin on sellainen olo, että en halua edes etsiä parisuhdetta, vaan haluan olla yksin. Eniten pelottaa yksinäisyys ja läheisyyden puute ja sen kaipuu. Parisuhteessa runsas läheisyys on minulle niin tärkeää, että en tiedä miten selviän sen puutteesta. Osaan kyllä arvoataa omaakin aikaa ja nauttia siitä.
Hyppy tuntemattomaan siis edessä olin valmis tai en. Jospa sitä valoa olisi tunnelin päässä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ahdistus- ja paniikkihäiriö sekä pakko-oireet

Miten paniikkihäiriö, ahdistus ja pakko-oireet ilmenee?  MONILLA VOI OLLA ENNAKKOLUULOJA AIHEESTA JA MONELLE SE VOI OLLA JOPA TÄYSIN TUNTEMATON. HALUAN KERTOA MITEN JÄNNITTÄMINEN MINUSSA ILMENEE AHDISTUKSENA JA SEN TUOMINA OIREINA.  Ulospäin vaikutan ihan tavalliselta naiselta. Päältäpäin katsottuna kenenkään on mahdoton tietää millaisia oireita minulla on . Ihmisillä on tapana komentoida oudosti tai huonosti käyttäytyviä ihmisiä hulluiksi ja mielenterveyshäiriöisiksi, vaikka heillä ei olisi mitään oireita saati diagnoosia. Siinä samassa he laittavat samaan kategoriaan kaikki mikä kuuluu mielenterveyshäiriöiden alle oli se sitten vaikea psykoosi tai lievä masennus. Sama kuin laittaisi flunssan ja syövän samaan kategoriaan. Joka tapauksessa kirjoitukseni tarkoitus on kertoa avoimesti oireista ja tuoda ymmärrystä typerien letkautusten heittelijöille sekä olla vertaistukena muille samaa kokeville tai kokeneille.  Jännitän paljon kaikenlaisia asioita. Jos kysee...

Joskus ystävyys päättyy

MONILLA ON VARMASTI LAPSUUDENYSTÄVIÄ JA USEAMMILLA IHMISSUHDE YSTÄVÄÄN KESTÄÄ LÄPI ELÄMÄN. YSTÄVYYSSUHDE ON MONESTI PIDEMPI KUIN PARISUHDE JA ERO YSTÄVÄSTÄ VOI OLLA YHTÄ KOVA PAIKKA KUIN ERO SUHTEESTA. Ystävyksillä saattaa elämä viedä niin eri suuntiin, että lopulta huomaa, ettei tämän kanssa enää olekaan yhteistä. Siinä vaiheessa sitä pohtii miten ennen oltiin kun paita ja peppu, mutta jotain on muuttunut. Elämäntilanteet ja tavat elää poikkeavatkin toisistaan huomattavasti, eikä enää ole niin läheinen kuin ennen. Tällainen ystävyys saattaa hiipua pikkuhiljaa ja huomaa löytäneensä itsensä toisesta seurasta. Tämä kaikki tuntuu luonnolliselta eikä satuta tunteita. Se jättää mukavia muistoja ihmisistä. Sitten on myös niitä ystävyyksiä, jotka katkeavat yllättäen. Tulee anteeksiantamattomia konflikteja. Siihen liittyy paljon negatiivisia, mutta myös positiivisiakin tunteita. Harvoin minulla on kenenkään kanssa riitaisaa ja vältän näitä tilanteita. Ehkä juuri tää kiltteys on alti...

Aikaa itsetutkiskelulle

MISTÄ LÖYTYY AIKAA ITSETUTKISKELULLE? Kaikessa kiireessä ja sen tiimellyksessä ei ole ehtinyt miettimään omaa elämää ja toimintaa. On keskittynyt niin paljon muiden hyvinvointiin ja en ole osannut antaa huomiota itselleni. Koko aika on mennyt siihen, että yrittää pysyä muiden tahdissa tässä kiireisessä maailmassa. ITSETUTKISKELUKO ITSEKÄSTÄ Myös puheet itsekkyydestä ja itsekeskeisyydestä ovat vaikuttaneet siihen, että huomioni vaeltaa aina muualla kuin itsessä. En ole halunnut antaa lupaa ajatella itseääni. Kuitenkin olen ymärtänyt, että ei itsensä ajatteleminen ole pois muiden huomioimisesta, vaikka monet niin kuvittelevatkin. Kun ihmiset puhuvat, että ompa itsekästä ja käskee ottamaan pään pois perseestä ja ajattelemaan muitakin, niin siitä syyllistyy eikä halua antaa pienintäkään ajatusta itselleen. Nämä asiat vaan halutaan nähdä vastakkainaseteltuna, vaikka todellisuudessa siitä ei ole kyse. En ihan käsitä miksi ei voisi olla empaattinen ja muut huoioon ottava ja...