Siirry pääsisältöön

Väärinymärretty erityisherkkyys

Tuntuu välillä, että ei niin herkille koko erityisherkkyys terminä on joku vitsi. Sana "erityis" on ehkä hieman harhaanjohtava termi. Se ei tarkoita, että tässä ollaan jotenkin erityisiä ja ainutlaatuisia ja vaaditaan jotain erityis kohtelua. Käyttäisin ennemmin sanaa voimakkaasti herkkä. Jospa tämä auttaa havainnollistamaan paremmin erityisherkkyyden merkityksen. 
Jotkut eivät tunnu pitävän tätä ominaisuutta ihmisessä kovin suuressa arvossa ja mieltävät herkän ihmisen valittavaksi pillittäjäksi. Voisin yleistää ja puhua monen herkän ihmisen puolesta kun sanon, että herkkä ihminen mielummin välttää konflikteja kuin valittaa. Vai olenko ihan väärässä? Ainakin omasta puolestani voin sanoa vältteleväni riitoja. Herkkänä ihmisenä sitä aistii ilmapiirin niin voimakkaana. Miksi ihmeessä enää haluaisi kuormittaa itseään lisäämällä huonoa ilmapiiriä valittaen.
Erityisherkkyys ei ole pelkkää tunneherkkyyttä. Asia ei ole niin mustavalkoinen. Se ei tarkoita, että nyt pitäisi saada jotain spesiaalia kohtelua tai muuten menee rikki. Se takoittaa, että hermosto on herkempi ja havaitsee aistien välittämän tiedon herkästi. Se on synnynnäinen ominaisuus eikä tauti. Siihen ei lääkäriltä saa diagnoosia. Jokainen itse tietää olevansa herkkä eikä sitä tarvitse todistella millään lausunnolla. Sellainen ihminen jolle pitää itseään todistella ei ole huomion arvoinen.
Oli herkkä tai ei niin ihmisen käytökseen vaikuttaa myös kasvatus ja ympäristö. Ei pelkästään se onko herkkä vai ei. Herkkyyttä on erilaista ja erityisherkät voivat poiketa toisistaan paljon. On hölmöä lokeroida ihmiset erityisherkkiin ja ei herkkiin. On yhtä monta persoonaa ja herkkyyttä kun on ihmisiäkin. Jokainen erityisherkkä on herkkä omalla elämänalueellaan eikä meitä voi verrata toisiinsa. Onhan se helpompaa ymmärtää asioita kun ne niputtaa tiettyyn luokkaan, mutta siinä jää huomiotta muut yksilölliset puolet ihmisessä. Yksi piirre, kuten nyt esimerkkinä tämä erityisherkkyys, ei voi määritellä koko identiteettiä. Ihmisissä on monia ominaisuuksia.
Tuomitsemisen sijaan voisi vaikka yrittää yrittää ymmärtää ja olla leimaamatta herkkää ihmistä valittajaksi tai itkupilliksi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ahdistus- ja paniikkihäiriö sekä pakko-oireet

Miten paniikkihäiriö, ahdistus ja pakko-oireet ilmenee?  MONILLA VOI OLLA ENNAKKOLUULOJA AIHEESTA JA MONELLE SE VOI OLLA JOPA TÄYSIN TUNTEMATON. HALUAN KERTOA MITEN JÄNNITTÄMINEN MINUSSA ILMENEE AHDISTUKSENA JA SEN TUOMINA OIREINA.  Ulospäin vaikutan ihan tavalliselta naiselta. Päältäpäin katsottuna kenenkään on mahdoton tietää millaisia oireita minulla on . Ihmisillä on tapana komentoida oudosti tai huonosti käyttäytyviä ihmisiä hulluiksi ja mielenterveyshäiriöisiksi, vaikka heillä ei olisi mitään oireita saati diagnoosia. Siinä samassa he laittavat samaan kategoriaan kaikki mikä kuuluu mielenterveyshäiriöiden alle oli se sitten vaikea psykoosi tai lievä masennus. Sama kuin laittaisi flunssan ja syövän samaan kategoriaan. Joka tapauksessa kirjoitukseni tarkoitus on kertoa avoimesti oireista ja tuoda ymmärrystä typerien letkautusten heittelijöille sekä olla vertaistukena muille samaa kokeville tai kokeneille.  Jännitän paljon kaikenlaisia asioita. Jos kysee...

Henkinen väkivalta parisuhteessa

OLIN TAAS TYPERÄ KUN EDELLISEN NARSISTIN SUHTEESTA SYÖKSYIN TOISEEN, VAIKKA OLIN VANNONUT ETTEN ANNA KENENKÄÄN ENÄÄ KOHDELLA MINUA HUONOSTI. TOINEN RAKKAUTENI VANNOTTI, ETTEI OLE MIKÄÄN NARSISTI JA EI TEKISI MINULLE MITÄÄN NIIN SAIRASTA MITÄ EXÄNI TEKI. HÄN LUPASI RAKASTAA MINUA JA KOHDELLA KUIN HEMMOTELTUA PRINSESSAA.  Rakkauden sijaan sain kiusaamista, joka oli naamioitu rakkaudenosoituksiksi, joiksi hän niitä kutsui. Nämä rakkauden osoitukset eivät kuitenkaan tuntuneet hyvältä vaan saivat minut loukkaantumaan ja itkemään. Olin edellisestä suhteesta oppinut puolustautumaan ja suhde olikin yhtä rajojen puolustelua ratakiskosta vääntäen. Loukkaantumisen tunnetta vähätellen hän sai minut pyytämään anteeksi, että tunsin pahaa oloa vaikka hän oli tarkoittanut vain hyvää. Pitäisi olla kiitollinen hänen huomiosta. En silloin ymmärtänyt hänen huomion olevan epätervettä. Olinhan tottunut huonoon kohteluun koko elämäni. Hän ei ymmärränyt huomionosoituksia olevan kahta erilaista;...

Anonyymiys

MIETIN PITKÄÄN ANONYYMIYTTÄNI JA SITÄ ROHKENENKO KIRJOITTAMAAN OMA NAAMAVÄRKKI EDUSTAMASSA BLOGITEKSTIEN TAKANA. On haastavaa puhua julkisesti vaikeista ja aroista aiheista kuten mielenterveys, henkinen kasvu tai oma äitiys. Negatiivisten kommenttien vastaanottaminen vaatii tietynlaista luonteen lujuutta, jonka puutteen tiedostan itsekin.  Kuitenkin olisi hienoa jos mielenterveydestä puhuminen olisi muillekin tavanomaista ilman paheksuntaa, eikä näistä asioista tarvitsisi vaieta. Julkisesti asioista puhuminen on hyväksi tabujen rikkomiselle. Minun on turha yrittää olla rikkomatta muiden normeja, sillä teen niin jokatapauksessa. Olen kuitenkin monien muotissa elävien ihmisten mielestä se, jonka mielipiteet ovat vääriä. Halusi muut tai ei.  Toki on ihmisiä kellä ei ole mitään käryä mielenterveyshäiriöistä ja media suoltaa stereotyyppistä hullun hahmoa saippuasarjoissa. Moni ei erota masennusta, traumaperöisäiäistä stressihöiriötä, ahdistuneisuutta, psykoosia ja ...